Taitoni vanhempana

Vanhemman merkitys lapsen/ nuoren urheilijan alkavalla uralla on äärimmäisen merkittävä. Me Tarmon valmentajat nuorisopäällikön johdolla laadimme harjoitussisällöt, ja vastaamme niiden toteutuksesta. 

Viikossa on kuitenkin tunteja 168, ja näistä tunneista vain pienen pieni murto-osa vietetään valmentajien/ ohjaajien vetämissä treeneissä. Loppuosa lapsen fyysisestä aktiivisuudesta onkin hyvin pitkälti vanhempien käsissä. 

Voitaisiin lähteä pohtimaan urheilijaksi kasvamista näillä kysymyksillä:

- Kuinka perheessänne kannustetaan liikuntaan? 14 tuntia viikossa on terveysliikuntasuositusten mukaan minimiliikuntamäärä lapselle, josta kasvaa terve aikuinen. Kilpaurheilijaksi tähtäävällä nuorella tämä luku saisi olla 20-25 tuntia viikossa. Onko tähän mahdollisuus?

- Kannustetaanko nuorta kotona arjen askareisiin, jotka aktivoivat arkea? Siivous, imurointi, pihatyöt, lumenluonti, koiran ulkoiluttaminen jne?

- Onko tarjolla terveellistä ruokaa kasvavalle nuorelle? 5-6 ateriaa päivässä on hyvä nyrkkisääntö, ja viikkotasolla näistä kovinkaan moni ei saisi olla epäterveellinen.

- Onko ravinnon ja treenaamisen jälkeen lepopuolella selkeät sävelet? Kasvava lapsi/ nuori tarvitsee 9 tuntia unta joka yö läpi vuoden. Tämä on optimaalitilanne. Myös arjen ja viikonloppujen rytmien pitäisi kohdata.

- Kannustetaanko omatoimisuuteen, liikuntaan, ja terveellisiin elämäntapoihin? =)

Käydään vielä läpi pari asiaa seuraavissa kappaleissa:

Miten toimin vanhempana treeneissä ja kisoissa?

 

Kisapaikalla vanhemmilla on nuorien kohdalla usein isokin rooli. Valmentajat eivät käy kaikissa kisoissa ja näin ollen urheilija on monesti vanhempansa kanssa kisareissulla. Tähän liittyen muutama pointti.

a) Kannusta ja ole positiivinen - kisaaminen on osa harjoittelua ja reissuilla täytyy olla kivaa. Kisaaminen ei ole vakavaa ja omien tuloksien haastaminen on herkkua.

b) Huolehdi, mutta älä ylihuolehdi. Lapsi pärjää kyllä ja oppii kaiken aikaa. Esimerkiksi lähtötelineiden säätämistä on hyvinkin nuoret kokeilleet harkoissa ja niiden asento ei tarvitse olla millintarkka. Lapsen kannattaa kokeilla itse - hän voi kysyä lähdön järjestelijältä apua ja voi vanhempikin apuaan antaa jos homma meinaa mennä itkuksi. Tottakai. Kisoissa harvoin tapahtuu kuitenkaan suuria virheitä ja toimitsijat ovat joustavia.

c) Hyviä neuvoja lapselle kisoissa:

- "Kuinka olet harjoituksissa tehnyt tämän?"

- "Muistatko jonkun valmentajan vinkin?"

- "Teeppäs nyt se alkuverryttely, minä menen katsomoon eväiden kanssa" (hikipäässä)

- "Miltä se tuntui? Hyvin se menee, rohkeasti vaan."

- "Ota rennosti, ei ole vakavaa, kaikki peliin ja ilon kautta"

- "No se oli semmoinen kisa, täytyy käydä uudestaan koittamassa jos nyt ei onnistunut"

- "Noni, enkat tuli, sitten uimaan!"

Tee tilanteista ressittömiä ja keskity positiivisiin asioihin - ei niihin puutteisiin tai heikkouksiin.

Kaikkea on kyllä treenattu ja jossei ole niin kokoajan opitaan - tämä ei estä yrittämästä jotakin vähän uudempaakin juttua

d) Ei niin hyviä neuvoja:

- Jos neuvot kokeilemaan jotakin uutta tekniikkaa kisassa

- Jos neuvot teknisiä asioita joista et ole varma.

- Neuvot oikeita asioita, mutta sellaisia joihin lapsella ei ole valmiuksia tai annat niitä ohjeeksi liian monta (hyvä määrä teknisiä vinkkejä on 1).

- "Et kai sinä nyt nuoremmalle, tytölle/pojalle, tuolle häviä" 

- Osallistut liikaa lapsen tekemiseen kentällä; lapsia kannattaa neuvoa tutustumaan kilpakavereihinsa ja tekemään suorituksensa omatoimisesti (vanhemmille paras paikka on usein katsomossa) - kisamatkan huoltajina tehtäviä voi olla toki muuallakin. 

(c) Matti, LahdA

Before the competition Aftef the competition
Have fun. Did you have fun?
Play hard. I`m proud of you.
I love you. I love you.

- Tim Elmore

ELI tiivistettynä: Lapselle on opetettu harjoituksissa valmentajan/ ohjaajan johdolla lajien perusasiat, anna siis lapsen keskittyä niihin kisoissa, mahdollisimman omatoimisesti! Ylipäätään valmentajalla on fyysiseen harjoitteluun, ja teknisiin asioihin aina etulyöntiasema. Vanhempi kannustajana, ja valmentaja valmentajana on lyömätön yhdistelmä! Ja mikäli vanhemmilla on jotain kysyttävää liittyen harjoitteluun, tai lajitekniikoihin, niin tottakai me valmentajat olemme myös käytettävissä tätä ajatellen. Hyvät keskustelut ovat aina tervetulleita, niiden kautta kehittyy! =)

 

Vanhemman osallistuminen seuran toimintaan

 

Osallistumalla seuran ydintoimintaan, tuot itsesi myös lähelle lapsen harrastusta sekä tietenkin teet arvokasta työtä suomalaisen nuorisourheilun ja kansanterveyden eteen. Vapaaehtoistyö on arvokasta, teit sitä sitten tunnin, tai tuhat tuntia vuodessa. 

Jokainen pienikin työpanos teidän vanhempien puolelta otetaan aivan varmasti ilomielin aina vastaan, ja tarvittaessa koulutamme teistä myös seuraihmisiä ja toimitsijoita kisoihin. Tärkein vanhemman rooli on kuitenkin ehdottomasti kolmen koon rooli:

"Kuljeta, Kannusta, Kustanna"

Kisoista palaudutaan safkalla ja levolla!
Ja tottakai kova treeni palkitsee!
Treeneissä pitää olla hauskaa, se kantaa pitkälle!
Vanhemmilla on tärkeä rooli myös lapsen urheilun tukipilarina